Polttoaineista

  Polttoaineet ovat Venäjällä tuntuvasti halvempia kuin Suomessa. Hinnat jäävät alle euroon litralta, vaihdellen hieman polttoaineen lajikkeesta riippuen. Bensa on myös luonnollisesti pelkästään sitä itseään koska täällä ei EU:n direktiivit päde, saatana! Seassa ei siis ole mitään ylimääräistä etanolia. Liekö paikalliset keksineet sille parempaa käyttöä? Mutta itse asiaan, eli pitääkö tosiaan paikkansa, että ”venäläinen bensa on paskaa ja hajottaa auton moottorin”?

  Seuraa blogin ensimmäinen ”Mythbusters”-osio: Polttoaineen laadussa Venäjällä ei ole yleisesti mitään vikaa. Perustelu: empiirinen tutkimusaineisto. Ainakaan itsellä ei ole ollut ongelmia koskaan, ja tankkauskertoja on varmasti takana useampia kymmeniä. Toki syrjäkylillä suoraan vanhasta säiliöstä käsipumpulla tankattu aine on aikamoinen riski. Eihän varmaan Suomessakaan kukaan menisi sellaisesta tankkaamaan? Pääteiden varsilla, kaupungeissa ja varsinkin isompien ketjujen asemilta tankattaessa riskiä saada huonolaatuista polttoainetta ei ole. Myth busted!

  Lisäperusteena väitteelleni toimikoon terve maalaisjärki. Sitä käyttämällä oikea vastaus sitkeänä suomalaismielissä istuvaan väitteeseen ratkeaa vaikka omalla sohvalla löhöten, ilman korkeakoulututkintoa kemian alalta tai Teknillisen korkeakoulun laboratoriossa suoritettuja testejä. Venäläinen autokanta on mallia laidasta laitaan ja kaikkea siltä väliltä. Ruosteisten Ladojen ja Kamazien rinnalla kulkee myös paljon tavallisia autoja ja valtavia määriä uusia, hienoja ja joskus jopa kullattuja nelipyöräisiä. Sellaisia, joista suurimmalla osalla suomalaisia ei ole varaa nähdä edes unta. Jos venäläinen bensa olisi paskaa, tuskin kukaan edes ostaisi tai pystyisi ajamaan täällä jotain Porsche Cayennea tai BMW X6:ta, joita varsinkin Moskovan kadut ovat täynnä.

  Venäjällä on myynnissä lähes kaikilla huoltoasemilla 92- ja 95-bensoja ja jonkinlaista dieseliä. Joiltain löytyy myös 80- ja 98-vaihtoehdot, mutta harvoin näitä kahta on yhtäaikaa samalla huoltamolla. Onpa sellaisiakin huoltamoita joilta löytyy ainoastaan 80, 92 ja oletettavasti huonolaatuinen diesel. Silloin tankkaus kannattaa jättää väliin, jos ei ole ihan pakko. Jopa venäläiset huoltsikatkin ymmärtävät siis profiloitumisen ja kohderyhmiin keskittymisen päälle. Tässä tapauksessa pätee hyvin universaalisti seuraava yksinkertainen sääntö: Mitä syrjäisempi paikkakunta, pienempi huoltamoketju ja vanhempi huoltoasema, sitä todennäköisemmin diesel on huonoa ja edes 95:sta ei välttämättä löydy valikoimasta, toisin kuin 80:stä. Ja vastaavasti mitä lähempänä isoa asutuskeskusta, suurempi huoltamoketju ja uudempi asema, sitä todennäköisemmin tarjolla on parempaa dieseliä ja 98:a muttei 80:stä.

  Varsinkin uudempien dieselautojen kanssa kannattaa muutenkin yrittää olla hieman tarkempi ja valikoida isojen ketjujen asemia, joilta löytyy joko «евродизель» eli ”eurodiesel” -vaihtoehto tavallisen dieselin rinnalta, tai jokin muu riittävän vakuuttavan oloinen omakehu-sertifikaatti dieselin hyvästä laadusta. Tällaisen aseman löytäminen ei pitäisi olla mikään ongelma, jos ei ole jossain syrjäseudulla kaukana kaikesta tai työntämässä autoa ruuhkaisen risteyksen läpi lähimmälle huoltamolle tankattavaksi menoveden loputtua. Tällä tavoin välttää erityisesti polttoainesuodattimen kanssa syntyvät ongelmat, joita huonolaatuinen diesel voi aiheuttaa. Kaiken kaikkiaan dieselpolttoaineiden laaduissa on merkittävämpiä eroja hyvien ja huonojen välillä kuin bensojen kesken. Lähde: perstuntuma eli hanurifiilinki.