perjantai 15. helmikuuta 2013

Kaupassa käynti osa 1


  Kauppareissuthan hoituvat täällä päin maailmaa tarvittaessa hyvinkin helposti. Siellä sun täällä on pieniä kauppoja, jotka ovat keskustassa tai muilla vilkkaasti liikennöidyillä paikoilla monesti auki ympärivuorokautisesti. Tavalliset lähiökaupat ovat yleensä auki jonnekin 20-22 seutuville. Valikoimat eivät toki ole ylettömän laajat näissä lähinnä Siwoja vastaavissa kaupoissa. Jotkut pikkukiskat saattavat syrjemmälläkin olla auki 24h. Sisältä löytyy yleensä jostain entisestä Neuvostotasavallasta kotoisin oleva naismyyjä nukkumasta tiskin takaa. Myyjä herää, antaa puoliunessa tavarat ja kerää rahat ja jatkaa uniaan. Kauppojen määrä, laatu ja valikoima on kuitenkin kehittynyt melkoisesti viimeisen 20 vuoden aikana. Kymmenkunta vuotta sitten isommistakaan kaupungeista ei kuulemma löytynyt juuri S-marketin koosta kummempia puoteja. Nykyään on kaikkialla isoja (myös ulkomaisia) kauppaketjuja ja hypermarketeja.

  Eroaako myytävä tavara sitten suomalaisten kauppojen valikoimista? Kyllä ja ei. Paljon on samaa tai samantyyppistä tavaraa mutta myös paljon sellaista mitä ei Suomessa näe. Ulkomaiset brandit ovat kaiken kaikkiaan täällä todella suosittuja ja maineeltaan parempilaatuisia kuin monet paikalliset vaihtoehdot. Meikki/hiusväri/hygienia/pesuaine yms naistenosastolta siis löytyy toki joitain paikallisia vastineitakin, mutta sitä samaa L'Orealia, Pepsodentia, Colgatea, Arielia yms on hyllyt pullollaan. Muutama pikkuasia näiltä osastolta pistää silmään. Pesuainepakkausten koot ovat yksi tällainen aina hämmästyttävä asia. Monesti tarjouksessa on esimerkiksi 6,8,9 tai jopa 12 kilon jättipakkauksia jotka maksavat hieman koosta ja merkistä riippuen n. 8-15€. Vessapapereiden hintahanuri on melko reipas. Halvimmat harmaat yksikerroksiset rullat maksavat yleensä noin 3-4 ruplaa eli lähestulkoon 10 senttiä kappaleelta ja niitä saa ostaa yksittäin, kalleimpien versioiden maksaessa jopa enemmän kuin Suomessa.
Vaatimattoman kokoinen säästöpakkaus.

Hyvin pyyhkii, 0,08€/rll
  Hiusvärien valikoima on myös ihan kunnioitettava ja sijaitsee yleensä aika myyvällä paikalla. Perustan väitteen taas perstuntumalle: en edes yhtäkkiä osaa sanoa missä päin Prismoissa/Citymarketeissa/Lidleissä on hiusvärejä koska sinne ei ole tullut pahemmin eksyttyä. Venäläisessä supermarketissa taas tekee jostain syystä aina mieli ostaa muutama pakettihiusvärejä ja ehkä vähän shampoita. En tiedä miksi, kai se on sitä markkinointia. Sisääntulon jälkeen pian on myös kirja/lehti/paperiosasto ja musiikkiosasto jos sellaista on. Pääasiassa paikallisien suuruuksien tallenteita ja erityisesti erinäisiä kokoelmapainotteisia cd-levyjä. Vaatteet näyttävät juuri sellaisilta kuin kaikilla +40-vuotiailla paikallisilla miehillä on, eikä vaate/kenkäosasto ole yleensä järin laaja tai kattava. Vaatteet taidetaan enimmäkseen myydä erikoisliikkeistä, ihan oikeista vaatekaupoista.

  Erikoiskauppojen suuri määrä on myös yksi silmiinpistävimpiä asioita paikallisessa katukuvasssa. Miehet löytävät auto-osastolta yleensä samat tarpeelliset tarvikkeet kuin Prismastakin. Suureksi hämmästyksekseni olen todennut että moottoriöljyjen tai lasinpesunesteiden hinta ei eroa pahemmin Suomen vastaavista, vaikka voisi olettaa että molemmille löytyisi uskomattoman halpoja vaihtoehtoja. Kukka/puutarhaosasto on myös yleensä hyvin vaatimaton, vaikka kesäaikaan eritasoisia kesäpihoja hypermarkettien yhteydestä löytyykin. Myös yksi sellainen kaupan ala jossa erikoisliikkeillä on varmasti merkittävä rooli. Astiat ja kodinkoneet eivät myöskään eroa pahemmin hintatasoltaan suomalaisesta. Molemmista löytyy ehkä hiukan kotimaata halvempia vaihtoehtoja, jotka kuitenkin vaikuttavat laadultaan hieman jännittäviltä ja merkkituotteet taas maksavat runsaammin kuin meillä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti