tiistai 19. helmikuuta 2013

Suomipoika, tule tänne niin saat leipää


Tuoretta patonkia, 25 senttiä kpl
  Venäläinen leipä on hyvää ja halpaa. Oma leipomo tai ”leipätehdas” niin kuin asia paikallisella kielellä ilmaistaan, löytyy melkeinpä jokaisesta kaupungista. Leipävalikoimasta löytyy toki kaikkea, mutta ”tavallinen” venäläinen leipä sisältää yleensä sekä ruis- että vehnäjauhoja, on väriltään melko tumma, koostumukseltaan tiivistä, maultaan hieman hapanta ja muodoltaan se on vuoan muotoinen, jos se nyt noin oikein kirjoitetaan. Hinta leipäpalan koosta riippuen jopa alle kymmenestä ruplasta lähes pariinkymmeneen. Toisin saonen esim. 300 gramman leipä maksaa noin 25 senttiä, eikä kilohinta silloin yllä lähellekään euroa, karkeasti sanoen litra bensaa ja kilo leipää maksavat täällä saman verran. Toki tuo hinta koskee vain halvimpia leipiä, ja kaikkeahan siis edelleen löytyy, rahalla saa ja hevosella pääsee joten halutessa voi ostaa leipää toki suomalaiseenkin hintaan.

Tyypillinen venäläinen leipä
  Leipävalikoimista löytyy myös ruispaloja, tai pikemminkin ruispuikuloita, vaikka se ei niin kovin suosittu ja tuttu leipä Venäjällä vielä olekaan. Kyseisiä puikuloita valmistaa Fazer Hlebnyi Dom -tuotemerkin takaa. Hlebnyi dom on Pietarin suurin leipomo, joka perustettiin 30-luvulla ja jatkoi toimintaansa myös koko Leningradin piirityksen ajan – asia josta paikalliset ovat ylpeitä ja joka on varmasti brändin kannalta tärkeä. Se on ollut vuodesta 1997 jatkuvasti rajan takaisilla markkinoilla kasvua hakevan Fazerin omistuksessa. Yritysostojen jälkeen tällä hetkellä neljä leipomoa Pietarissa ja yhden Moskovassa omistavalla Fazerilla onkin yli kolmanneksen markkinaosuus Pietarin alueella, ja se on alan johtavia yrityksiä myös Moskovassa ja koko Venäjällä. Fazerin makeisista Liquer fills, Fazermint ja Geisha ovat täällä suosituimpia ja arvostettuja laatuja.

  Yksi itseäni miellyttävä ”erikoisuus” paikallisilla leipähyllyillä on lavash. Se ei ole venäläinen vaan oikeastaan Kaukasuksen alueella äärimmäisen suosittu leipä. Se on yksikertaisesti vaaleaa leipää, joka on leivottu rieskamaisesti hyvin ohueksi, joten se soveltuu hyvin esimerkiksi käärittäväksi vaikkapa jauhelihan ympärille. Toisin sanoen siis Kaukasuksen versio tortilloista. Tuoreena se on pehmeää, mutta jo parissa päivässä kuivuu ja muuttuu halkeilevaksi jos sitä yrittää taivuttaa. Lavash täytettynä lihalla (yleisimmin kanan), salaatilla ym. vihanneksillä ja majoneesilla/smetanalla ja kastikkeella ryyditettynä tottelee nimeä shawerma ja on erittäin suosittu pitakebabin/tortillan tapainen paikallinen pikaruoka. Siitä lisää joskus toiste.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti